Tähtelän kylän historia

 
takter.jpg
 

Täkter uf (Tähtelän nuorisoseura)

Täkter Ungdomsförening (Tähtelän nuorisoseura) perustettiin 18. lokakuuta 1908. Kokouksen koollekutsujina olivat kansakoulun opettaja Anders Hallbäck ja rautatievirkailija Alvar Jästerberg. Yhdistyksen toiminta keskittyi aluksi kuukausikokouksiin, pitopaikkoina maalaistalot tai kansakoulujen tilat. Suunnitelma omasta toimitalosta syntyi jo yhdistyksen alkuvuosina. 1911 päästiin tositoimiin. Hanke edistyi innolla ja vauhdilla, niin että yhdistyksen oma talo vihittiin käyttöönsä Tapaninpäivänä 1912. Talo sai nimekseen Ingbohed Elsa Mangströmin ehdotuksesta. Hän oli nykyisen puheenjohtaja Anders Mangströmin isoäiti.

Yhdistyksen tiloja on kunnostettu useaan otteeseen. Rakennusta laajennettiin vuosina 1956–1957, kylän talonpojat lahjoittivat hankkeeseen hirret, kaikkiaan 416 kappaletta.     

Täkter uf voi hyvin ja toimii edelleen, aikanaan myös presidentti Koivisto liittyi sen jäseneksi. Virkeä päälle satavuotias yhdistys taloineen on Tähtelän asukkaitten keskipiste. Talossa juhlitaan häitä ja syntymäpäiviä ja pihapiirissä järjestetään ulkoilmatilaisuuksia.

Ingbohed Inkoossa on oikea valinta Mauno Koivisto – Täkters president -näytelmän esityspaikaksi. Teatterilta vain kivenheiton päässä sijaitsee presidenttiperheen Hemmings, inkoolaistalo pihapiireineen.    

 
takter landskap.jpg
 

Tähtelän kylän historia

Seitsemän kylää
Tähtelä koostuu seitsemästä kylästä. Kauimpana pohjoisessa on Pålsbölen kylä. Syrjäistä kylää ympäröivät vaikeakulkuiset metsät ja kallioiset kukkulat. Toinen pohjoispuolen kylistä on Vassböle, jota kutsuttiin ennen muinoin erämaakyläksi. Kaikista itsepäisimmät ja vahvimmat talonpojista muuttivat tänne ja rakensivat talonsa tiiviisti toistensa naapuriin. Kauimpana idässä sijaitsee Ålkilan kylä. Rankilan kylä sijoittuu Gråmanbölen ja Ingarskilan kylien väliin. Ingarskilan joki virtaa Ingarskilan kylän halki. Tähtelässä on myös Tähtelä (ruotsiksi Täkter) niminen kylä. Ruotsinkielinen nimi juontuu sanasta täkt joka tarkoittaa mm. haltuun otettua ja vasta raivattua maata.

Ingarskilan joki
Maata on viljelty Ingarskilan joen varsilla ikiajoista lähtien. Ajoittain tulvat ovat koetelleet pahasti viljelyksiä. Jokea ruopattiin viimeksi 1980- luvun alussa. Ingarskilan joesta löytyy harvinainen luonnonmukaisesti lisääntyvä meritaimenkanta. Joelle on istutettu myös jokirapuja.

Tähtelän asema
Tähtelän asema on ollut rantaradan varrella aina vuodesta 1903. Aluksi asema oli nimeltään ruotsalaisittain Täkter ja vuodesta 1928 myös suomalaisittain Tähtelä. Tähtelä toimi raja-asemana Neuvostoliiton Porkkalan aluevuokrauksen aikana 1947–1956. Täällä suomalainen veturi vaihdettiin venäläiseen ja junan ikkunat peitettiin luukuilla ja lukittiin. Neuvostoliittolaiset sotapoliisit nousivat asemalta junan kyytiin pitääkseen yllä järjestystä matkustettaessa ”maailman pisimmän tunnelin” halki. Luukut poistettiin Espoon Kauklahdessa ja junalle vaihdettiin suomalainen veturi.

Aseman merkitys väheni kun Neuvostoliitto luopui Porkkalan alueesta. Henkilökunta lopetti työt asemalla 1968. Vuonna 1971 toinen sivuraiteista purettiin. Tavaraliikenne asemalle lopetettiin 1.10.1976 ja henkilöliikenne 1.1.1993 (lähde:Tähtelän kylätoimikunnan kotisivut).

Kehitys
Tähtelä kuului kirkonkylän ohella Inkoon merkittävimpiin asutuskeskuksiin vielä 1965. Täällä oli kauppoja, pankki, postikonttori ja savipaja. Kylän alasajo tapahtui vuosina 1980–90.

Maanviljelijät muodostavat edelleen tärkeän osan kyläläisistä. Vihreät arvot houkuttelevat paikalle uusia asukkaita, mutta täällä elääkseen omistusauto on välttämätön niin alkuperäisille kuin vastamuuttaneille. Nyt samoin kuin ennen elävät Tähtelän asukkaat vanhan sanonnan mukaan: Yhdessä olemme vahvoja.